Meillä syödään arkena oikeastaan ihan perus kotiruokaa. Viikonloppuisin on aikaa kikkailla ruoan kanssa sitten enemmän. Tänä vuonna olen panostanut ruokakirjoihin hakiessani inspiraatiota ruoanlaittoon. Seuraavaksi tehdään itse kalapuikkoja neidin valitsemana. Kirjan kaikki ohjeet pystyy helposti tekemään myös omaan gluteenittomaan ruokavalioon sopiviksi. Kirjan myös arvottavaksi yhdelle teistä.

Työpäivät meni nopeasti enkä kovin paljoa miettinyt miten Kukkis pärjäsi, mutta kun kello alkoi iltapäivällä lähentyä neljää, aloin vilkuilla kelloa ja hermostuin, lähdin joka päivä kiireellä hakemaan Kukkista. Onneksi matkaa työpaikkani ja päiväkodin välillä on vain kymmenisen minuuttia autolla. Yhtenä päivänä juoksin autolta päiväkodin pihan halki, niin kova ikävä oli Kukkiksen luo 3. Niin ja olette varmaan kuulleet, että päiväkodin aloitus on yleensä yhtä kipuilua? Ihan hir.

Right here - right now. Tytöt hyppivät trampoliinilla ja me nautimme kahvista terassilla. Enpä olisi missään muualla mielummin kuin juuri tässä. Lauantaina, elokuuta 15, 2015. Tänäaamuna aurinko toivotti perjantain tervetulleeksi. Odotan kovasti näitä paria pitkää aamua ja laiskaa päivää. Ei mikään saa viikonloppua tuntumaan yhtä ihanalta kuin arki.

Mietin mistä johtuu, etten pitkään aikaan ole tuntenut tarvetta kirjoitella tänne kotiäitiblogiin. Luulisin syyn olevan se, että kotona lasten kanssa oleminen alkoi joskus tuossa vuodenvaihteen tietämillä tuntua helpommalta. Toki olin siihenkin asti nauttinut hoitovapaasta, mutten ehkä ihan täysillä. Tuolle kalliolle pitää lähteä uudestaankin eväsretkelle.

Muistutan vielä, että blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen. Eli älkää kommentoiko tähän vanhaan osoitteeseen, sillä en tuu niitä saamaan! Myös meitä voi seurata Facebookissa. Ja joku kysyi mun miehen blogia, niin se oli jotain sählännyt miksei se näkynyt sitten. Nyt se sai taas näkymään, joten miehen blogi on taas toiminnassa! Keskiviikko 27. ÄLÄ TULE PAHA KAKKU, VAAN TULE HYVÄ KAKKU! Karja.